Artikkeli on päivitetty 9.2.2023

Sosiaaliturvan tarkoitus on turvata riittävä toimeentulo ja viranomaisista muodostuva turvaverkosto kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja toimeentuloa turvaavista rahallisista etuuksista. Sosiaaliturva tarjoaa perustoimeentulon niissä tilanteissa, joissa henkilö ei pysty siitä itse vastaamaan. Suomen sosiaaliturva kattaa vanhuuden, työkyvyttömyyden, sairauden, työttömyyden, lapsen saamisen, huoltajan menetyksen, kuntoutuksen tai opiskelun vuoksi syntyneen toimeentulon tarpeen.

Sosiaaliturvan etuuksien määrät ja sosiaalipalveluiden maksut määräytyvät eri tavalla sen mukaan, onko henkilö palkansaaja, yrittäjä tai molempia. Palkansaajan sosiaalietuuksia määrättäessä tarkastellaan hänen vuositulojaan, kun taas ammatinharjoittajan tai yrittäjän sosiaalietuudet määräytyvät hänen ilmoittamansa YEL- ja/tai MYEL-tulon mukaan. 

Elinkeinonharjoittajan tai yrittäjän ei missään olosuhteissa kannata ilmoittaa työtuloaan todellista pienemmäksi, vaikka kiusaus maksaa pienempää eläkevakuutusmaksua olisi suuri. Ilmoitettu työtulo vaikuttaa kaikkeen työikäisenä saamaasi sosiaaliturvaan ja ennen kaikkea eläkkeesi suuruuteen.

KELAn maksamien etuuksien määrää on mahdollista arvioida käyttämällä KELAn laskureita. Merkitse laskuriin tulosi ja muut tiedot mahdollisimman tarkasti, mutta muista kuitenkin, että laskuri antaa vain arvioin. Lopullinen etuuden määrä selviää vasta KELAn päätöksestä. Yksityisen elinkeinonharjoittajan on KELAn etuuksia hakiessaan syytä selvittää tilanteensa mahdollisimman yksityiskohtaisesti sekä pyytää, että virkailija tarkistaa hakemuksen ja sen liitteiden oikeellisuuden ja riittävyyden, jotta vältytään turhilta lisäselvityspyyntöjen aiheuttamilta viivästyksiltä etuuksien maksatuksessa.

Lisätietoa sosiaaliturvasta yleensä saat seuraavista linkeistä:

Valtioneuvoston sivut toimeentulosta https://stm.fi/toimeentu

Kuntaliitto sosiaalipalveluista 

Kirjallisuuden kääntäjän sosiaaliturvaan vaikuttaa myös se, onko hän apurahansaaja, yrittäjä vai molempia. Lisätietoa tästä voit lukea seuraavista linkeistä:

Apurahansaajan sosiaaliturva

Yrittäjän sosiaaliturva

Sosiaaliturva: erilaiset tuet ja eläkkeet

Asumisen tuet

Yleinen asumistuki on sidoksissa tulojen määrään kuten muutkin sosiaalietuudet, mutta sen määrään vaikuttavat myös perheen ja asunnon koko sekä asumiskustannukset. Asumistukea voi saada niin vuokraan kuin asuntolainan korkoihinkin. Omassa omakotitalossa asuva voi saada asumistukea myös laskennallisiin asuinkustannuksiin.

Tilanteessa, jossa tulot eivät ole säännölliset, lasketaan asumistuki keskiansion perusteella.  

Sairauspäivärahat

Sairauspäiväraha määräytyy työtulon mukaan, ammatinharjoittajalla siis YEL-vakuutukseen ilmoitetun työtulon tai apurahansaajilla MYEL-vakuutukseen ilmoitettujen tulojen perusteella. 

Sairauspäiväraha määräytyy 12 kuukauden tarkastelujakson perusteella siten, että tarkastellaan etuusjakson alkua edeltävää kuukautta edeltävää aikaa. Esimerkiksi lokakuun 2023 aikana alkava sairauspäiväraha määräytyy 1.9.2022−31.8.2023 välisen ajan tulojen mukaan.

Sairauspäivärahaa maksetaan työpäiviltä ja sitä aletaan maksaa, kun 10 päivän omavastuuaika täyttyy. Minimi sairauspäiväraha, jonka saa, vaikka ei voi ilmoittaa lainkaan työtuloa tai työtuloa on vain vähän, on 31,99 euroa/päivä (vuoden 2023 tieto). Ellet toimita Kelalle muutosverokorttia, sairauspäivärahasta peritään 25 % vero, mikäli veroprosentti jäisi alle 25 prosenttiin.

Sairauspäiväraha pitää hakea kahden kuukauden kuluessa sairauden toteamisesta. Ensimmäiseen 60 sairaslomapäivään riittää lääkärin A-lausunto, mutta diagnoosi sinällään ei oikeuta sairauspäivärahaan, vaan henkilön pitää osoittaa sairauden aiheuttama haitta ja työkyvyttömyys. 

Sairauspäiväraha korvaa alle vuoden kestävän sairauden aiheuttamaa ansionmenetystä. Sairausloman kestettyä yli vuoden voi hakea sairaseläkettä. Sairaseläkkeelle joutumista pyritään ehkäisemään kuntoutuksella, jota voi olla myös koulutus uuteen ammattiin.

Pitkältä sairauslomalta palaamista tukee osasairauspäiväraha.

Yleisimmistä syistä sairauspäivärahan hylkäämiseen voi lukea täältä.

Tartuntatautipäiväraha

Mikäli olet joutunut olemaan tartuntatautitilanteen vuoksi karanteenissa tai eristyksessä, etkä olen sen vuoksi voinut työskennellä, tai mikäli alle 16-vuotias lapsesi on ollut karanteenissa tai eristyksessä ja olet siksi ollut estynyt työskentelemästä, sinulla on oikeus tulonmenetyksen osalta tartuntatautipäivärahaan. Tartuntatautipäiväraha määräytyy todellisen tulonmenetyksen mukaan eikä siis ole laskennallinen korvaus, kuten sairauspäiväraha.

Yrittäjän työterveyshuolto

Yrittäjänä voit järjestää itsellesi työterveyshuollon, jolloin Kela maksaa osan kustannuksistasi.

Työttömyysturva

Merkittävin sosiaaliturvan epäkohta, johon kirjallisuuden kääntäjä voi törmätä, on työttömyysturvan epävarmuus. Koska kirjallisuuden kääntäjä työllistää itsensä muuten kuin työsopimuksella kustantajaan, KELA tai työttömyyskassa kohtelevat kääntäjää kuin yrittäjää. Yrittäjän työttömyysturva taas on tavallisimmin sidottu yrityksen toiminnan lakkauttamiseen. Yksityisellä elinkeinonharjoittajalla voi kuitenkin olla oikeus työttömyysetuuteen toimeksiannon päätyttyä, joten aina, kun käännöstöiden välille on tulossa pitempi odotusaika, kannattaa työttömyysetuutta hakea. 

Myytti siitä, että yritystoiminta täytyy lopettaa kokonaan työttömyysturvan saamiseksi, ei pidä paikkaansa. Myös yrittäjä tai itsensä työllistäjä on oikeutettu työttömyysturvaan tilanteessa, jossa työ katsotaan sivutoimiseksi. Yksityisellä elinkeinonharjoittajalla voi olla oikeus työttömyysturvaan myös toimeksiannon päätyttyä. Näissä tapauksissa työnhakijan tulee olla valmis ottamaan vastaan kokopäivätyötä tai osallistumaan työllistymistä edistäviin palveluihin, kuten koulutuksiin. 

Kirjallisuuden kääntäjän kohdalla on siis kaksi vaihtoehtoa: hänellä voi joko olla niin vähän käännöstyötä, että elinkeinonharjoittaminen katsotaan sivutoimiseksi, tai hänen toimeksiantonsa on päättynyt ja hän on täysin ilman käännöstyötä. Työttömyysturvan hakeminen ei siis edellytä luopumista kirjallisuuden kääntäjän työstä, mutta se edellyttää sitä, että työnhaku kokoaikatyöhön on voimassa.

Työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon kannattaa ilmoittautua heti, kun toimeksiannon päättyessä ei ole uutta käännössopimusta solmittuna ja oman kokemuksen mukaan voi kestää pitkäänkin ennen kuin taas työllistyt kääntäjänä, sillä omavastuuaika alkaa vasta, kun olet ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi. Omavastuuaika on viisi päivää, mikäli olet täysin ilman työtä. Kun omavastuuaika on täyttynyt, tee Kelaan hakemus työttömyysturvasta. Kela saa suoraan TE-keskukselta työvoimapoliittisen lausunnon, jota tarvitaan hakemuksen ratkaisemisessa. 

Uuden toimeksiannon saamisen jälkeen työttömyysturvan maksajalle tehdään ilmoitus työttömyyden päättymisestä tai yrittäjyyden muuttumisesta päätoimiseksi, jolloin työttömyysturvan maksaminen lakkaa.

Sivutoimisuuden kriteeri on nimen omaan työhön käytettävä tuntimäärä, ei siitä saatavat palkkiot tai muu tulo. Sivutoimisuus arvioidaan selvityksen perusteella. Kaikkiin TE-keskuksen, Kelan tai työttömyyskassan pyytämiin selvityksiin kannattaa vasta mahdollisimman yksityiskohtaisesti, sillä päätösten oikeellisuus riippuu siitä, miten hyvin päättävä viranomainen pystyy muodostamaan kokonaiskuvan tilanteesta.

Selkein työttömyystilanne syntyy silloin, kun yritystoiminta päättyy. Yritystoiminnan osoittaa päättyneeksi esimerkiksi yrittäjäeläkevakuutusmaksun päättyminen. 

Peruspäivärahaa saadakseen työttömän työnhakijan tulee täyttää työssäoloehto. Yrittäjä voi arvioida työssäoloehtonsa täyttymistä Kelan laskurilla. Jos työssäoloehto ei täyty, voi työnhakija olla oikeutettu työmarkkinatukeen. Työmarkkinatuki ilman lapsikorotuksia on 37,21 e/pvä (vuoden 2023 tieto) ja sitä maksetaan viideltä päivältä viikossa, myös arkipyhiltä. Työmarkkinatuen saa korotettuna, mikäli osallistuu esimerkiksi työllistymiskoulutukseen.

Vuoden 2023 alusta tekijänoikeuskorvaukset eivät vaikuta sovitellun työttömyyskorvauksen määrää. Säännölliset tekijänoikeustulot huomioidaan edelleen työmarkkinatuen tarveharkinnassa.

Yrittäjä voi liittyä yrittäjien työttömyyskassaan ja saada näin myös ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa.

Lue lisää yrittäjän työyttömyysturvasta.

Lapsiperhe-etuudet

Ammatinharjoittajan perhe-etuuksien suuruus riippuu eläkevakuutukseen ilmoittamasi työtulon suuruudesta. Mikäli olet maksanut itsellesi sekä MYEL- että YEL-vakuutusta, molemmat huomioidaan etuuksien määrää laskettaessa. Jos sinulla lisäksi on ollut palkkatyötä, myös se huomioidaan.

Mikäli lapsen hankkiminen on vasta suunnitteilla, on hyvä viimeistään tässä vaiheessa huolehtia, että työtuloa ei ole ilmoitettu alakanttiin. Työtulon alentaminen perhetilanteen niin vaatiessa on myös mahdollista, mikäli haluat esimerkiksi työskennellä vain osa-aikaisesti. 

Apurahan saajan on hyvä tiedostaa, että vain verotettava apuraha huomioidaan perhe-etuuksia määriteltäessä, mikäli et ole velvollinen ottamaan MYEL-vakuutusta. 

 

Eläkkeet

Kirjallisuuden kääntäjältä vaaditaan eläkeasioiden hoidossa omatoimisuutta, ja vaikka kirjallisuuden kääntäjällä ei olisi toiminimeä tai muuta yritystä, hän työskentelee yleensä toimeksiantopohjaisesti ja maksaa itse omat eläkemaksunsa. YEL-vakuutusta on lain mukaan alettava maksaa, jos muu kuin palkkatulo ylittää vuodessa 8575,45 euroa (vuoden 2023 tieto).

Eläkeasiat kannattaa hoitaa, koska eläkkeelle voi päätyä monesta syystä jo paljon ennen varsinaista vanhuuseläkeikää. Myös työntekijän sairauspäivärahan, vanhempainpäivärahan, kuntoutusrahan ja työttömyysturvan suuruus riippuu veronalaisesta ansiosta. Yrittäjällä ne on sidottu yleensä yrittäjäeläkkeen eli YEL:n perustana olevaan työtuloon, joka on eri asia kuin veronalainen ansiotulo tai yrityksen voitto.

Vuoden 2023 alussa toteutunut YEL-uudistus tähtää siihen, että jokaisen yrittäjän eläkevakuutuksen taso olisi riittävä.

Eläkettä maksetaan henkilölle, joka ei ole työkykyinen tai on saavuttanut eläkeiän. Perhe-eläkettä maksetaan joko leskeneläkkeenä tai lapseneläkkeenä, kun puoliso tai lapsen vanhempi on kuollut. Eläkejärjestelmästä ja muista eläkkeisiin liittyvistä asioista saa tietoa Eläketurvakeskuksesta.

Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää sairauden, vian tai vamman takia työkyvyttömälle henkilölle joko määräaikaisena kuntoutustukena tai toistaiseksi jatkuvana työkyvyttömyyseläkkeenä. Työkyvyttömyyseläkkeen jäädessä pieneksi sen rinnalla voi saada kansaneläkettä. Täyden työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi on mahdollista hakea osatyökyvyttömyyseläkettä, joka mahdollistaa työskentelyn osa-aikaisesti.

Osittainen varhennettu vanhuuseläke tuo joustoa eläkkeelle jäämiseen ja mahdollistaa työmäärän vähentämisen, kun omaan alimpaan vanhuuseläkeikään on korkeintaan kolme vuotta. Työn tekemistä ei osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen aikana ei ole rajoitettu eikä työn tekemistä edellytetä.

Varhennettu vanhuuseläke voi olla joko 25 % tai 50 % kertyneestä eläkkeestäsi. Eläkkeen voi ottaa ensin 25 prosentin suuruisena ja korottaa sitten 50 prosenttiin, mutta ei toisin päin. Maksettavaa eläkkeen osaa pienennetään pysyvästi 0,4 prosentilla jokaiselta kuukaudelta ennen omaa varsinaista eläkeikää. Eläke jää pysyvästi alennetuksi, joten päätöstä kannattaa harkita perusteellisesti.

Toisaalta varhennetun vanhuuseläkkeen aikana voi tehdä töitä ja työ kerryttää eläkettä.

Kun saavutat alimman vanhuuseläkeiän, voit jäädä täydelle vanhuuseläkkeelle tai jatkaa osittaisella varhennetulla eläkkeellä aina ylimpään vanhuuseläkeikään saakka. Tällöin saat jokaista lykkäyskuukautta kohti 0,4 prosentin lykkäyskorotuksen siltä eläkkeenosalta, jota aletaan maksaa, kun jäätä kokonaan eläkkeelle. 

Eläkettä täytyy aina hakea ja jokaiselle eläkelajille on oma hakemuksensa. Tee eläkehakemus siihen eläkevakuutusyhtiöön, josta olet ottanut YEL-vakuutuksen. Mikäli sinulla on myös MYEL-vakuutus, jonka olet ottanut saatuasi apurahoja, muista tehdä hakemus myös MYEL-vakuutusyhtiöösi. Eläkehakemus kannattaa tehdä noin kaksi kuukautta ennen eläkkeelle jäämistä.

Kun olet saanut eläkepäätöksen, pyydä sen tietojen perusteella eläkkeensaajan verokortti ja toimita se eläkevakuutusyhtiöön. Myöhemmin tarvitset uuden muutosverokortin vain, mikäli eläkkeesi muuttuu yli 20 eurolla kuukaudessa, sillä verottaja ilmoittaa veroprosenttisi automaattisesti eläkkeen maksajalle.

Takuueläke turvaa Suomessa asuvalle henkilölle vähimmäiseläkkeen 855,48 e/kk (vuonna 2022), jota eläkkeen varhentaminen kuitenkin pienentää.

Taiteen edistämiskeskus jakaa ylimääräisiä taiteilijaeläkkeitä. Eläkkeen saajan tulee olla vähintään 60-vuotias tai pysyvästi työkyvytön, minkä lisäksi hänen tulee asua tai olla asunut pysyvästi Suomessa. Taiteilijaeläke myönnetään tunnustukseksi ansiokkaasta toiminnasta luovana tai esittävänä taiteilijana. Taiteilijaeläkettä ei kuitenkaan voi saada hakija, jonka eläketulot ja muut pysyvät tulot ylittävät tietyn tulorajan. Eläkkeiden jakaminen perustuu vertaisarviointiin: valtion taidetoimikuntien jäsenet arvioivat hakijoiden taiteellista toimintaa. Eläkkeistä päättää Taiteen edistämiskeskus. Vuosittain jaetaan yhteensä 51 täyttä taiteilijaeläkettä vastaava määrä. Noin joka yhdeksäs hakija saa eläkkeen. Noin kolmannes taiteilijaeläkkeen saajista saa osaeläkkeen ja loput täyden eläkkeen. 

Ylimääräistä taiteilijaeläkettä haetaan poikkeuksellisesti hakuaikana, joka tavallisesti on syksyllä, usein syyskuussa.

Ulkomailla ansaittua eläkettä haetaan samalla tavalla kuin kotimaan eläkkeitä. Tarvitset hakemukseesi tiedot ulkomailla työskentelyssä ja asumisesta. Useimmilla työeläkelaitoksilla on sähköinen lomake, mutta jos täytät paperisen eläkehakemuksen, liitä eläkehakemukseesi lomake nimeltä liite U (7110). Paperiset hakemuslomakkeet voit palauttaa työeläkelaitokseen, Kelaan tai Eläketurvakeskukseen (ETK). ETK toimittaa hakemuksesi ulkomaille, mikäli olet työskennellyt EU/ETA-maassa tai sosiaaliturvasopimusmaassa. Muista maista eläke on haettava itse.

Lisätietoa erilaisista eläkkeistä saat seuraavista linkeistä:

Työeläke ja vanhuuseläke

Osittainen vanhuuseläke

Työkyvyttömyyseläke ja kuntoutustuki

Eläkettä ulkomailta

https://www.tyoelake.fi/miten-haen-elaketta/ohjeita-ulkomaan-elakkeen-hakemiseen/

Perhe-eläkkeet

Toimeentulotuki

Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto, johon turvaudutaan tilanteessa, jossa muut tulot ja sosiaalietuudet eivät riitä kattamaan välttämättömiä, henkilökohtaisia menoja. Toimeentulotuki on tarveharkintaista ja sitä määritettäessä otetaan huomioon kaikki hakijan tulot ja tarkistetaan tiliotteet. Kirjallisuuden kääntäjä voi joutua turvautumaan toimeentulotukeen tilanteessa, jossa työskentely ei jostain syystä ole mahdollista eivätkä muut sosiaalietuudet riitä elämiseen tai tulovirta muuten katkeaa.

Ammatinharjoittajaa kohdellaan toimeentulotukiasiassa yrittäjänä, jolloin Kela pyytää hakemuksen liitteiksi yrityksen tiliotteita ja kirjanpitoa. Mikäli sinulla ei näitä ole, vaan kaikki rahaliikenteesi kulkee yksityistilisi kautta, mikä on ammatinharjoittajilla tavallista, laadi jo hakemusvaiheessa tästä selvitys, jotta hakemuksesi käsittely ei viivästy puuttuvien liitteiden takia. Voit selvityksessä kertoa, mitkä omalla tililläsi näkyvät tulot ja menot ovat ammatinharjoittamiseen liittyvää rahaliikennettä.

Tuen määrä muodostuu perusosasta sekä perusmenoista, joita ovat mm. asumiskustannukset, taloussähkö, ja päivähoitomaksut sekä terveydenhoitomenot ja etävanhemmalle lapsen tapaamisesta aiheutuvat kulut. Perusosa kattaa ravintomenot, vaatetuksen, vähäiset terveydenhoitomenot, kodin ja henkilökohtaisen puhtauden, harrastukset, puhelin- ja tietoliikennekulut, paikallisliikenteen maksut, virkistystoiminnan ja lehtitilaukset.

Toimeentulolaskurin avulla voi arvioida, kuuluuko toimeentulotuen piiriin, mutta pitää muistaa, että laskuri antaa vain arvion.

Perustoimeentulotuki haetaan Kelasta. Täydentävä toimeentulotuki ja ennaltaehkäisevä toimeentulotuki ovat kuntien vastuulla. Kela siirtää hakemuksen kunnan sosiaalitoimeen, mikäli hakemus sisältää muita kuin perusosaan tai muihin perusmenoihin kuuluvia menoja, ja mikäli asiakas on antanut luvan hakemuksen siirtämiseen. Täydentävää ja ennaltaehkäisevää toimeentulotukea voi myös itse hakea kunnan sosiaalitoimesta, kunhan perustoimeentulotukihakemus on ensin käsitelty Kelassa. Täydentävää tai ennaltaehkäisevää toimeentulotukea voi saada, vaikka perustoimeentulotukeen ei olisi oikeutta.

Täydentävää toimeentulotukea maksetaan  esimerkiksi lastentarvikkeisiin ja lasten harrastemenoihin, opintoihin liittyviin menoihin ja muihin erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuviin menoihin. 

Ennaltaehkäisevää toimeentulotukea maksetaan asumisen turvaamiseksi, äkillisesti huonontuneen taloudellisen tilanteen tasaamiseksi ja itsenäisen elämän edistämiseksi. Ehkäisevän toimeentulotuen tavoitteena on edistää sosiaalista turvallisuutta ja omatoimisuutta sekä ennaltaehkäistä pitkäaikaista toimeentulotuen tarvetta.

Sosiaaliturva on rajallinen – turvaa oma toimeentulosi

Suomessa on verrattain hyvä sosiaaliturva, mutta yksin  siihen tuudittautuminen voi johtaa merkittävään elintason romahtamiseen kriisitilanteessa. Jotta äkilliset muutokset eivät pääsisi tuhoamaan taloutta, on viisasta sekä ottaa vakuutuksia että laittaa hyvinä aikoina rahaa sivuun.

Vakuutukset

Yrittäjän ainoa pakollinen vakuutus on YEL- tai, apurahan saajan tapauksessa, MYEL-vakuutus. Näiden vakuutusten pitäminen oikealla tasolla turvaa yrittäjän suomalaisen sosiaaliturvan piirissä. Mikäli olet alivakuutettu eläkevakuutuksessa, jäävät vakuutuksessa ilmoittamaasi tuloon sidotut sosiaalietuudet vastaavasti alhaisemmiksi.

Kirjallisuuden kääntäjän ansiot ovat täysin riippuvaisia hänen työkyvystään. Työkyvystä kannattaa siis pitää huolta. Tässä auttavat kattavat sairauskulu- ja tapaturmavakuutukset, jotka nopeuttavat hoitoon pääsyä ja mahdollistavat mahdollisimman pikaisen toipumisen. Mikäli työkyky ei palaudu osittain tai kokonaan, vakuutuksista saa myös korvausta menetetystä työkyvystä.

Kallista henkilökeskeytymisvakuutusta kirjallisuuden kääntäjä ei tarvitse kuin siinä poikkeustapauksessa, että hänellä on muitakin kuin kääntäjän itsensä työllistävä yritys. Keskeytymisvakuutus turvaa työntekijöiden palkat, jos yrityksen avainhenkilö sairastuu. Sen sijaan kannattaa harkita vakuutusta, joka maksaa kertakorvauksen vakavan sairastumisen sattuessa kohdalle.

 Säästäminen ja sijoittaminen tulevaisuuden turvana

Jo kesäloma saattaa sotkea yrittäjän talouden, ellei siihen ole muistanut varautua vuoden mittaan huomioimalla, että loma-ajalta ei tule tuloa. Olisi hyvä palkkiotasoa määritettäessä huomioida myös loma-aikojen elinkustannukset, mutta tällainen ei ostajan markkinoiden vallitessa ole aina mahdollista. Vaikka et pystykään lisäämään lomakorvausta jokaiseen laskuusi, kannattaa sinun siirtää jokaisesta saamastasi suorituksesta esimerkiksi 10 % sivuun käytettäväksi loma-aikoina.

Mitä säästöille kannattaa tehdä, on jokaisen oman harkinnan tulos. Koska pankkitalletuksille ei juuri makseta korkoa, on hyvä harkita sijoituskohteita, joissa säästetyn rahan ostovoima säilyy. Korkoa korolle -efekti kasvattaa jo verrattain pientä pesämunaa. 

Artikkelin ovat kirjoittaneet Hanna Pippuri ja OTK Karola Baran.