Artikkeli on julkaistu 18.12.2019.

Vuonna 1955 perustettu Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto SKTL on tehnyt alusta asti työtä kirjallisuuden kääntäjien aseman parantamiseksi. Suuri osa työstä on pitkäjänteistä vaikuttamistyötä, jonka tulokset näkyvät vasta aikojen kuluessa. Erilaisin lausunnoin ja kannanotoin liitto pyrkii vaikuttamaan niin yleiseen mielipiteeseen kuin kustannusalaankin parantaakseen kääntäjän asemaa ja näkyvyyttä. SKTL:llä on edustaja kääntäjien kannalta keskeisissä elimissä, kuten esimerkiksi valtion kirjallisuustoimikunnassa ja kirjastoapurahalautakunnassa. Tällaiselle vaikuttamistyölle on edelleen tarvetta, ja kirjallisuuden kääntäjien etujärjestönä liitolla on siinä tärkeä rooli. 

SKTL valvoo kääntäjien etuja myös tekijänoikeusjärjestöissä. Sanaston ja Kopioston jäsenenä se pyrkii varmistamaan kääntäjille oikeudenmukaisen osuuden vuosittain kerättävistä tekijänoikeuskorvauksista. Toivomuksemme on, että jokainen uusi jäsen liittyy Kopiostoon, jotta mandaattimme neuvotella kopiointiin liittyvistä tekijänoikeuksista säilyy vahvana.

SKTL pyrkii vaikuttamaan myös siihen, että kääntäjille maksetaan e- ja äänikirjoista kohtuullinen korvaus. Lisäksi SKTL on osallistunut aktiivisesti opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämiin työpajoihin, joissa ministeriö on kerännyt näkemyksiä tuoreen tekijänoikeusdirektiivin, ns. DSM-direktiivin, täytäntöönpanoa varten. Direktiivin nojalla tehdään muutoksia tekijänoikeuslakiin. Direktiivi ohjaa tekijänoikeuslakia siihen suuntaan, että tekijät saavat asiallisen ja oikeasuhtaisen korvauksen teostensa käytöstä, myös digitaalisista julkaisuista.

Liitto jakaa vuosittain Suomen suurimmat käännöskirjallisuuspalkinnot, Mikael Agricola ja J.A. Hollon palkinnot yhdessä Suomen kirjasäätiön ja Tietokirjallisuuden edistämiskeskuksen kanssa. SKTL:n osuus palkinnon kustannuksista rahoitetaan kopioinnista saatavilla Kopiosto-tekijänoikeuskorvauksilla. SKTL rahoittaa Kopiosto-korvauksilla myös ansiokkaasta lasten- tai nuortenkirjan käännöksestä myönnettävän Aarresaari-palkinnon, jonka jakaa IBBY Finland. Palkintojen saama julkisuus tuo lisää näkyvyyttä kääntäjille ja käännöskirjallisuudelle.

Kirjallisuuden kääntäjien työn näkyvyyttä ja tunnettuutta lisää myös liiton osallistuminen vuosittaisille kirjamessuille Helsingissä ja Turussa sekä Kirjafestareille Tampereella. SKTL:n osastolla jaetaan tietoa kirjallisuuden kääntäjän työstä sekä liiton toiminnasta – Helsingissä on ollut perinteisesti mahdollista seurata myös osastolla työskentelevää kirjallisuuden kääntäjää työssään. Lisäksi SKTL:n kirjallisuuden kääntäjien jaosto on osallistunut kirjallisuuden kääntäjän roolia esiintuovan messuohjelman järjestämiseen. Viime vuosina yhteistyötä on tehty kirjallisuuden vienninedistämisorganisaatio FILIn, Journalistiliiton, kääntäjien ammattiosasto KAOSin sekä eri maiden kulttuuri-instituuttien kanssa.

Yksi merkittävimmistä jäseneduista on mahdollisuus saada neuvontaa liiton lakimieheltä. Esimerkiksi sopimusepäselvyyksissä käännösalaan erikoistuneen juristin apu saattaa säästää hermoja ja euroja. Liiton lakimiestä voi käyttää myös epäselvyyksien ennaltaehkäisyssä ja hänen voi antaa esimerkiksi tarkistaa käännössopimukset ennen niiden allekirjoittamista. SKTL:n lakimies on myös osallistunut liiton mallisopimusten laatimiseen.

SKTL jakaa kääntäjille tarkoitettuja Kopiosto-apurahoja mm. koulutuksiin, konferenssimatkoihin tai työhön liittyviin hankintoihin. Lisäksi liitto tekee Särö ry:n kanssa residenssiyhteistyötä ja jäsenillemme on varattu kolme kahden viikon työskentelyjaksoa Frankfurt an der Oderissa, Saksan ja Puolan rajalla sijaitsevassa residenssissä.

Yksi liiton keskeinen tehtävä on myös alan hyvistä käytännöistä sekä muutoksista ja kehityksestä tiedottaminen. Kirjallisuuden kääntäjän selviytymisopas on yksi kanava, jonka avulla SKTL tarjoaa monipuolisesti ajantasaista tietoa kirjallisuuden kääntämiseen liittyvistä asioista. Muita tärkeitä tiedotuskanavia ovat Kääntäjä–Översättaren -lehti, SKTL:n verkkosivut sekä SKTL:n kanavat sosiaalisessa mediassa (Facebook, Instagram, Twitter).

Kotimaassa liitto tekee yhteistyötä eri kulttuurialan järjestöjen kanssa, ja on niin ikään hyvin verkostoitunut kansainvälisesti. SKTL tekee kansainvälistä yhteistyötä eri maiden ja kansainvälisten kääntäjäliittojen kanssa. Kirjallisuuden kääntäjien yhteistyöstä mainittakoon pohjoismainen yhteistyökanava NORNE, Baltian alueen kääntäjiä ja kirjailijoita yhdistävä Baltic Writers’ Council (BWC) ja eurooppalainen yhteistyöelin CEATL. SKTL:n aktiivisena jäsenenä voit päästä liiton edustajaksi kansainvälisiin kokouksiin ja saada yhteyden kollegoihin ympäri maailmaa. 

Liitto järjestää jäsenilleen erilaisia kääntäjille räätälöityjä koulutuksia ja luentoja sekä vapaamuotoisia illanviettoja, joiden pyrkimys on tarjota yksinäistä työtä tekeville kääntäjille mahdollisuus tavata kollegoja, tuntea kuuluvansa yhteisöön ja jakaa työhön liittyviä ilon- ja huolenaiheita. Lisäksi liitto järjestää kaikille avoimia yleisötilaisuuksia, kuten viime vuosina Otavan kirjakaupassa järjestettyjä Kääntäjän ääni -tilaisuuksia, joiden tarkoitus on lisätä kirjallisuuden kääntäjien työn näkyvyyttä ja ymmärrystä työn asettamista haasteista, ja jotka toimivat samalla kääntäjille itselleen inspiraation lähteinä ja tilaisuuksina tavata kollegoja.

Liitolla on valmius järjestää monenlaista toimintaa ja vastata kentältä nouseviin tarpeisiin ja toiveisiin. Kuka tahansa liiton jäsen voi olla yhteydessä oman jaostonsa toimikuntaan, kirjallisuuden kääntäjät siis ykkösjaostoon, ja esittää toiveita ja ideoita ja ilmoittautua vaikkapa vapaaehtoiseksi mukaan toteuttamaan ideoita. 

Verkostoituminen on tärkeää ja siihen kannustaminen on yksi liiton keskeisistä tehtävistä.

Tervetuloa mukaan!

Artikkelin ovat kirjoittaneet SKTL:n toiminnanjohtaja (2015–2022) Kristiina Antinjuntti ja SKTL:n kirjallisuuden kääntäjien jaoston puheenjohtaja (2018–2021) Taina Helkamo.